Tässä sitä taas istuskellaan. Partsin ovi on selällään. Aamukiireisten ääniä kuuluu pihalta. Joku vie unista lastaan hoitopaikkaan...

Olen puoli viidestä asti ollut hereillä. Sumpit juotu. Voisin oikeastaan keitellä tuorettakin kahvia. Tai mennä nukkumaan takaisin. Työttömänä on tullut jotenkin irralliseksi. Samantekevää mitä tekee tai on tekemättä. Tämä on kai nyt sitten sitä negatiivista vapautta.

Jooh...

Talo  on hiljaa. Ei kuulu edes ilmastoinnin ääni. Ainoa äänen aiheuttaja on tietokoneeni. Näppäinten napsahdukset kuuluvat korostetun voimakkaasti...Kesätuuli liikuskelee puiden latvoissa. Keräilee sadepilviä. Vielä siemaus aamukahvia ... mitähän tekisin seuraavaksi ... ?

Taas uusi blogisti. Minä meinaan. Kauan olen tätä ajatellut ja nyt sitten toteutan. Tosin sää ulkona on mitä kaunein joten siitäkin pitäisi nauttia eikä istuskella tietokoneen vieressä...